Murskatut unelmat on Olavi Veltheimin kirja hänen omista kokemuksistaan Neuvosto-Venäjällä vuosina 1925-35.

Olavi Veltheim oli syntynyt Helsingissä ja päässyt ylioppilaaksi Loviisassa vuonna 1919. Hän puhui ja kirjoitti suomen lisäksi ruotsia, englantia, venäjää ja saksaa.
Olavi lähti Englantiin opiskelemaan merenkulkualaa. Hän pääsi töihin englantilais-venäläiseen Arcos-yhtiöön. Brittiviranomaiset eivät enää vuonna 1925 myöntäneet hänelle uutta viisumia. Hänelle luvatiin töitä ja perheasunto Neuvostoliitosta. Elinolojenkin kehutiin olevan siellä paremmat kuin Englannissa.

Olavi muutti englantilaisen Mary-vaimonsa ja Tony-poikansa kanssa Novorossijk´in kaupunkiin ja sai paikan yrityksen ulkomaan osastolla Tuapsen kaupungissa. Luvattua asunto ei järjestynyt, palkalla ei tullut toimeen ja ruokaa ei ollut. Lopulta he päättivät vuonna 1929, että vaimo matkustaa pojan kanssa Suomeen. Olavi irtisanoutui työpaikastaan ja anoi lupaa poistua maasta.

Lupaa ei tullut, vain tyhjiä selityksiä. Hänet pidätettiin ja painajaismainen matka vankileireille alkoi. Hänelle luetiin tekaistuja syytöksiä, joiden perusteella hänelle langetettiin pakkotyötuomio. Kymmenet tuhannet kohtalotoverit joutuivat samoihin epäinhimillisiin oloihin Neuvosto-Venäjällä ilman toivoa tulevasta. Liian monet sairastuivat ja kuolivat.

Olavi sai lopulta vapautensa ja pääsi Suomeen perheensä luokse 1935. Epäonni jatkui. Vaimon ja pojan viisumi Suomessa umpeutui ja he joutuivat palaamaan Englantiin vuoden 1935 lopulla.

Olavi jäi Suomeen ja kirjoitti muistiin kokemuksensa. Ne piti julkaista kirjana Englannissa, mutta sota ehti väliin. Lopulta kirja julkaistiin vuonna 1939 Hollannissa käännöksenä De avonturen von een Fin in Sovjet-Rusland.

Jatkosodan lopulla Olavi Veltheim tuhosi alkuperäisen käsikirjoituksensa.

Lokakuussa 1984 Tony Veltheim matkusti Ruotsista Saksan kautta Englantiin. Hän tutustui matkalla utrechtilaiseen opettajaan Jan Koot ja kertoi isänsä muistelmakirjasta.
Olavi oli lainannut ainoan tekijänkappaleensa 1960-luvulla hollantilaiselle diplomaatille ja kirja hävisi. Jaan Koot alkoi etsimään kirjaa Hollannista. Hän otti yhteyttä kirjastoihin ja kymmeniin antikvariaatteihin. Tuloksetta. - Yllättäen seuraavana kesänä yksi kappale kirjaa löytyi eräästä antikvariaatista. Jan Koot vieraili vuonna 1985 Tonyn luona ja luovutti kirjan hänelle.

Tonyn lapset halusivat käännättää muistelmat suomeksi ja antaa ne Tonylle tämän 70-vuotispäivänä. Työ kuitenkin venyi ja kirja valmistui vuonna 2005 Tonyn 80-vuotispäiville hänen pojanpoikansa Antti Veltheimin toimittamana käännöksenä.

Hän on täydentänyt isoisänsä kirjaa asiakirjoilla, jotka olivat löytyneet keskuspoliisin arkistoista.

Karu kasvupaikka katoksen alla