Onko suomen kielen asema on viime vuosina joutunut uhatuksi yhä enemmän englannin kielen vyöryn edessä. Äidinkielemme köyhtyy, ellemme käytä sitä ja opeta myös lapsiamme käyttämään kieltään rikkaasti.

Jo 150 vuotta sitten puolustettiin kiivainkin sanakääntein oikeutta käyttää äidinkieltään. Silloin hallinto- ja opetuskielenä oli ruotsin kieli. Vallanpitäjän vaihtuessa myös venäjä. Kun suomalainen lähti opintielle, hänelle jopa annettiin uusi vierasperäinen sukunimi. Uusi kieli ja sukunimi oli myös monen virkamiehen, sotilaan tai käsityöläisen omaksuttava.

Kiuruvedeltä opintielle pääsi myös Paavo Antinpoika Tikkanen (1823-1873). Kuopion triviaalikoulun jälkeen hän jatkoi Porvoon kimnaasissa. Noina vuosina Paavokin käytti nimeä Paulus Tikén. Helsingin yliopiston savokarjalaiseen osakuntaan vuonna 1841 Paavo kirjautui Tikkanen-sukunimellä ja aloitti taistelunsa oikeudestaan käyttää omaa sukunimeään. Tämä oli tietysti vain osa Tikkas Paavon pyrkimyksistä suomenkielen puolesta. Hänen kynästään lähtivät lisäksi useat kirjoitukset ja runot.

Vuonna 1847 Paavo Tikkanen oli perustamassa Suometar-sanomalehteä yhdessä August Ahlqvistin, Daniel Europeaeuksen ja Antero Vareliuksen kanssa. Lehti jatkoi myöhemmin nimellä Uusi Suometar ja Uusi Suomi.  Paavo toimi myös lehden toimittajana. Pari vuotta myöhemmin hän oli perustamassa yhdessä H Kellgrenin kanssa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainoa.. Myöhemmin Paavo osti oman kirjakaupan ja kustantamon. - Moninaiset olivat Paavo Tikkasen toimet suomen kielen puolesta ja kehittämiseksi.

Elämä ei suinkaan kohdellut Paavo Tikkasta hellästi. Häntä rangaistiin sakoilla julkaisutoimistaan, tulipalo tuhosi miehen omaisuuden, vanhin poika kuoli lapsena, kirjoja rahdannut laiva haaksirikkoutui, vaimo kuoli ja lopulta Paavo sairastui vastoinkäymisten jälkeen mielentautiin, joka johti kolme vuotta myöhemmin kuolemaan.

Vuonna 1851 Paavo Tikkanen avioitui Helena Maria Tengströmin kanssa. Helenan vanhemmat olivat professori Johan Tegström ja arkkipiispan tytär Sofia Magdalena Tengtröm, siis serkukset keskenään.  Helenan suvussa oli vahvasti edustettuna ruotsinkielinen oppineisto ja sivistyneistö.

Lapsia syntyi kolme, joista vain Johanna ja Johan Jakob varttuivat aikuisiksi. Johan Jakob opiskeli ja valmistui filosofian lisensiaatiksi 1884, nimitettiin Helsingin yliopiston estetiikan ja ensimmäiseksi taidehistorian professoriksi. Hän julkaisi tutkimuksiaan suomeksi ja ruotsiksi.

Heissä myös Paavon suku jatkui. Johanna avioitui Magnus Schylbergsonin kanssa. Puoliso oli filosofian tohtori ja toimi professorina Helsingin yliopistolla. Hän oli merkittävä ruotsinkielinen historian tutkija. Heidän seitsämästä lapsestaa esim. vanhin tytär Karin avioitui historian yliopettaja Alexander Mickwitzin. kanssa. Heistä tuli aikanaan mm. kuluttaja-asiamies Erik Mickwitzin isovanhemmat.

Johan Jacob Tikkasen ja puolisonsa Augusta Emilia Westzynthiuksen jälkeläisistä lienee tunnetuin ruotsinkielinen kirjalija Henrik Tikkanen.

Paavo Tikkanen oli taistelemassa meille oikeutta käyttää omaa äidinkieltämme suomea. Paavo teki koko elämäntyönsä suomen kielen kehitämiseksi. Annammeko me äidinkielemme kadota vähitellen ja luovumme suomen kielestä. - Niinhän tekivät myös Tikkas Paavon jälkeläiset!